sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Koulusta juopoksi vai taiteilijaksi tulevaisuuden yhteiskuntaan




Minulla oli hetki aikaa tapahtuman jälkeen ja kuvataiteilija Sanna Koivisto esitteli Iin KulttuuriKauppilan hienoja tiloja. Kuva on otettu uudisrakennuksen  ateljee tiloista.




Minulla oli ilo olla Iin kulttuuriopetuksen innovaatiojärjestelmä hankkeen projektipäällikkö Juha Oravalan kutsumana vieraana Taiteilija koulussa/opettaja taiteessa tapahtumassa 24.1.–13. Ohjelma oli tiivis ja kiinnostava. Tapahtumaan osallistuneet pohdiskelivat, millä tavoin järjestäisivät innovatiivisen kulttuuriopetuksen Iin kouluissa alaluokilta lukioon.  Omassa osuudessani kerroin meidän Ratas-toiminnasta Orivedellä alakouluissa.
 
Kaikkialla ollaan kiinnostuneita koulutuksesta ja pohditaan, miten sitä kehitetään vastaamaan tulevaisuuden yhteiskunnan vaatimuksia. Koulujärjestelmämme antaa koulutuksen tuleville aikuisille elää 2020–80 -luvun yhteiskunnassa. Kuitenkaan emme tiedä tarkemmin, mitkä ovat ne tiedot ja taidot, joita tulevat aikuiset käyttävät ja hyödyntävät saamastaan koulutuksesta.

Luovuus on meissä jokaisessa olemassa, mutta miksi koemme, että sitä ei ole kaikissa meissä aikuisissa. Lapset ovat luovia ennen koulun alkamista, mutta opiskelun jälkeen työelämässä osa jättäytyy luovien työkavereidensa kiviriipoiksi ja yrittävät luovasti välttää liikaa työskentelyä. Miten luovuutta voi opettaa?  Orivedellä luovuudesta kiinnostuneet opettajat ja ammattitaiteilijat pohtivat asiaa yhdessä, ja tuloksena syntyi Ratas vuonna 2008. Rahoitus hankittiin silloin Opetushallitukselta. Luovan opetuksen Ratas jatkuu kouluissa edelleen 2011 hankerahoituksen päättymisen jälkeen Oriveden seudun kansalaisopiston ja Oriveden opetus- ja koulutuspalvelujen yhteistyönä.

Rattaan toiminta on opetussuunnitelman kudelmasta yksi osa, jolla oppilaiden yksilöllisiä lahjakkuuksia tuetaan. Rattaan kursseilla oppilaat näkevät ja oppivat arvostamaan koulutovereittensa moninaisia lahjakkuuksia. Rattaassa oppilaat kohtaavat koulun ulkopuolisia lahjakkaita ihmisiä, taiteilijoita, jotka luokanopettajien kanssa antavat jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden löytää oman tavan toimia luovasti kurssin aikana. Rattaan kursseilla oppilaita kannustetaan etsimään vastauksia ja ratkaisuja luovasti. Samalla osoitetaan, ettei välttämättä ole olemassa vääriä vastauksia tai ratkaisuja.

Iin tapahtuman paneelikeskustelun vetäjä Iin lukion rehtori Tuomas Kulha esitti lopuksi meille kysymyksen, miten luovuutta opetetaan kouluissa. Oma ehdotukseni on, että koulun opetusresursseista ja henkilökunnan palkasta osa siirrettäisiin luovuuden suunnitteluun opetusohjelmaan.  Jokaisessa koulussa koko henkilökunnalla olisi oikeus kehittää ja suunnitella luovaa opetusta riittävää korvausta vastaan.  Korvaus suunnittelijoille ja opettajille olisi sitä suurempi, mitä useampaa tahoa luovuuden kurssi koskettaisi.

Olen niitä viimeisiä ikäluokkia, joiden koulunkäynti alkoi kansakoulusta.  Nyt elämme yhteiskunnassa, johon sen aikainen koulujärjestelmä ei osannut meitä valmistaa. Hyvin meillä sopeutuvaisimmilla lapsilla on mennyt, mutta miten kävi niillä, jotka oireilivat ja lopulta koulujärjestelmä torjui heidät. Täydellistä koulutusjärjestelmää en kaipaa, mutta haluan joustavaa ja lasten lahjakkuutta tukevaa järjestelmää. Se on tulevaisuuden yhteiskunnalle elinehto.  Toivon näkeväni vähemmän turhautuneita juoppoja ja enemmän ihmisiä, joiden luovuutta on osattu tukea lapsuudessa.  Kaikilla meissä on jotain erityistä, ja sen taidon kehittäminen luovankoulutuksen avulla on menestys monimuotoiseen sekä menestyvään yhteiskuntaan.

Iissä on hyvä tahto ja resurssit kehittää kulttuuriopetuksen innovaatiojärjestelmää toimivaksi oppimisympäristöksi, ja Ratas on meillä edennyt vakiintuneeseen vaiheeseen. Molemmat projektit ovat osana prosessia, jonka tavoitteena on kehittää luovaa ja innovatiivista oppimisympäristöä.

Jorma Uotisen ja Ken Robinsonin puheenvuoroissa säteilee luovuuden ja lahjakkuuden sanomaa meille.