SCIFI LA FIABA! 4.-30.12.2024 JYVÄSKYLÄ

 

Antti Tahvanainen ja Tommi Niukkanen – ei ihan perinteinen kuvataidegallerian vetäjäkaksikko.

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan La Fiaba -gallerian joulukuun 2024 Kuura-näyttelyssä olen mukana fotogravyyri- ja elävän mallin töillä. Taidegalleria La Fiaba kutsuu taiteilijoita mukaan toimintaansa ja tarjoaa tilaa monipuoliselle taiteelle.

Jyväskylän kulttuuriväkeä tulee Kuura näyttelyn avajaisiin 4.12.2024

Kuura-näyttelyn omassa osuudessani olen yhdistänyt elävän mallin tussityöt ja steampunk-genrestä vaikutteita saaneet polymeerivedokset. Vedosten kuvat on luotu generoimalla ja fotogravyyritekniikalla. Lopputuloksena syntyy töitä väripöydällä ja grafiikanprässin uurastuksen kautta.

Musta ja sävykäs kuva polymeerigravyyrissä

Marjo Saarinen -Aamu usva Oriselällä-, polymeergravyyri, 39 x 13 cm, v. 2024
Vedos on tehty nelivärierotteluilla laatoilla.

Polymeerigravyyrivedoksen alkuperäinen positiivikuva on muovikalvolla. Kuvan voi piirtää tai maalata ultraviolettivaloa läpäisemättömällä musteella, akryylitussilla tai tulostaa muovikalvolle. Värin ultraviolettivalon läpäisykyvyn ominaisuudet vaikuttavat siihen, miltä vedos näyttää.

Työvälineet ja Prosessi

Kuvien työstämiseen käytän tietokonetta, kuvankäsittelyohjelmaa ja mustesuihkutulostinta. Kuvankäsittelyssä käyttän tasoja, jotka tekevät työskentelystä hallitumpaa. Kun olen saanut kuvan tyylin, sommittelun ja muut tärkeät elementit kohdalleen, säädän sen mustavalkoiseksi sävykkääksi kuvaksi.

Sävykkyys tarkoittaa kuvan sävyjen jakautumista tummasta vaaleaan sekä näiden sävyjen välisiä suhteita. Se kuvaa myös, miten eri valoisuustasot – mustat, tummanharmaat, keskisävyt, vaaleanharmaat ja valkoiset – esiintyvät ja vuorovaikuttavat keskenään. Kuvan mustat alueet ovat 100 % mustia näytöllä katsottuna. Kuvankäsittelyn teen RGB tilassa olevalle Monochrome kuvalle.

Kuvankäsittelyn Vaiheet

1. Sävyalueen Rajoittaminen: Kuvankäsittelyssä rajoitan kuvan sävyaluetta 80 % mustasta aina 0 % asti. Polymeeritekniikassa pystytään hyödyntämään sävyalueet 80–25 %, joten tätä ulkopuolella olevilla sävyalueilla ei ole merkitystä.
2. Koevalotukset ja -vedokset: Oikea mustan tiheys muovikalvolla olevalle kuvalle löytyy tekemällä koevalotuksia ja -vedoksia sekä säätämällä niiden perusteella kuvan mustan alueen sävyä sopivaksi kuvankäsittelyohjelmassa. Työskentelyä helpottaa, jos käytössä on densitometri, mutta ilman sitäkin sopivat säädöt löytyvät kokeilemalla.
3. Sävyt ja Valotus: Kun sopiva maksimisävy on löydetty, sitä voidaan käyttää jatkossa kaikissa tulevissa töissä kuvankäsittelyssä. Valotuskoneen valotusajat ja kehitysajat pysyvät samoina tulevissa polymeerigravyyritöissä. Densitometrillä sopiva mittausarvo muovikalvolla olevan kuvan mustimmasta kohdasta on ollut Tmax-arvo 77–79 %. Kuvankäsittelyohjelmassa kuvan vastaavat arvot näytöllä ovat matalammat: K-arvo 50–55 %.
4. Kokoonpanon Muutokset: Arvot toimivat niin kauan kuin kalvon ominaisuudet, valotuskoneen valotus, musteet ja muut prosessin osa-alueet pysyvät muuttumattomina. Esimerkiksi polymeerikalvon ominaisuudet muuttuvat vanhetessaan, samoin valotuslaitteen ikääntyminen voi muuttaa valotusaikoja, ja erityisesti kaikki muutokset tulostimessa vaikuttavat lopputulokseen. Jokaisella laitekokoonpanolla on omat arvonsa, jotka eivät välttämättä toimi toisessa kokoonpanossa.

Kiitokset

Kiitoksia Raija Paanaselle ja Marjo Saariselle luvista julkaista kuvat vedoksista. Molempien värillisten polymeerivedostenkin lähtökohtina ovat sävykkäät mustavalkoiset kuvat muovikalvoilla. Marjon vedosta varten on tulostettu neljä mustavalkoista kuvaa CMYK-värierottelulla värivalokuvasta ja Raijan vedoksessa on kolme mustavalkoista valokuvaa muovikalvoille. Molempien vedoksien värivalinnat tehdään väripöydällä. Jokaiselle levylle levitetään omat värit, ja laatat vedostetaan grafiikanpaperille vuorollaan. Vedokset ovat laattojen väriyhdistelmien summa vedospaperilla.

Oriveden seudun kansalaisopiston Fotogravyyrikurssini 2024-25 on täynnä, mutta tilanteet muuttuvat ja kannattaa kysyä onko paikkoja vapautunut Fotogravyyri - Oriveden kaupunki, Oriveden seudun kansalaisopisto 

Raija Paananen - Minäkin lähden -, polymeerigravyyri, 29,5 x 31,5 cm, 2024
Kolmella laatalla tehty vedos.

Aikaisemmin:

  Polymeerigravyyrin positiivikuvan tulostaminen muovikalvolle mustesuihkutulostimella

  Mistä polymeerikalvoa fotogravyyritöihin? 

Pikaopas Kuvankäsittelyyn Polymeerigravyyria Varten

1. Kuvan Koko ja Resoluutio
• Kuvan suurin koko on A4/A3-tulostuskalvolle 20 x 28 cm / 28 x 40 cm.
• Resoluutio voi olla 150–360 dpi; paras mahdollinen on 720 dpi.
• Avaa yläpalkista Image > Image Size... ja muokkaa kuva sopivan kokoiseksi.
• Varmista, että kuva on RGB-tilassa. Jos ei ole, muuta se siihen tilaan.
2. Värikuvan Muuntaminen Mustavalkoiseksi
• Avaa yläpalkista Layer > New Adjustment Layer > Channel Mixer.
• Channel Mixer -ikkuna avautuu. Valitse vasemmalta alhaalta Monochrome.
• Kuva muuttuu mustavalkoiseksi.
• Voit muokata kuvaa Red, Green ja Blue -liukusäätimillä.
3. Kuvan Tummimman Alueen Muuttaminen Mustaksi (K: 100 %)
• Info-paneelissa näkyy pieni pipetti-ikoni. Valitse siitä K: Grayscale, mikäli sitä ei näy.
• Avaa yläpalkista Layer > New Adjustment Layer > Curves.
• Muokkaa kuvan tumminta aluetta niin, että K-arvo on 100 %.
• Alkuperäinen K-arvo voi olla pienempi tai jo valmiiksi 100 %.
• Info-paneelissa näkyy esimerkiksi arvot K: 89 % / 100 %, kun asetat hiiren kuvan tumman alueen päälle.
4. Kuvan Tummimman Alueen Muuttaminen K: 50 %
• Avaa yläpalkista Layer > New Adjustment Layer > Curves.
• Muokkaa kuvan tumminta aluetta niin, että K-arvo on 50 %.
• Info-paneelissa näkyy arvot K: 100 % / 50 %.
5. Kuvan Tulostaminen
• Valitse File > Print with Preview.
• Valitse tulostimeksi XP-970, napsauta Properties ja valitse joko vaaka- tai pystyasento A4/A3-fotogravyyriä varten.
6. Densitometrillä Tarkistaminen
• Tarkista densitometrillä kuvan tummimman alueen arvo, jonka tulee olla Tmax 77–79 %.
• Muutaman prosentin heitto on sallittua, mutta jos arvo poikkeaa yli 5 % sallitusta, on tehtävä muutoksia ja tulostettava uusi kalvo.

Polymeerigravyyrin positiivikuvan tulostaminen muovikalvolle mustesuihkutulostimella

 

Sienitutkija, generoitu, polymeerigravyyri, 44 x 32 cm, 2024

Olen käyttänyt Canonin ja Epsonin A4- ja A3-kokoa tulostavia mustesuihkutulostimia positiivikuvien tulostamiseen muovikalvolle polymeerigravyyritöiden tekemisessä. Tulostimissa ei ole valmiita asetuksia kalvolle tulostamiseen. Käytän uudelleentäytettäviä väripatruunoita ja tarvikemusteita alkuperäisten patruunoiden sijaan. Alkuperäiset musteet voivat sopia UV-valotukseen, mutta tarvikemusteet ovat huomattavasti edullisempia. Kaikki mustat musteet eivät välttämättä sovellu UV-valotukseen – mustan sävy voi toimia hyvin tummissa alueissa, mutta vaaleiden sävyjen kohdalla voi tapahtua häviämistä painolevyllä.

Sopivan tarvikemusteen lisäksi tulostimen mustavalkoiset kuvat ovat tulostettuna ainoastaan mustalla musteella. Edullisemmissa tulostimissa mustavalkoiset kuvat tulostuvat usein kaikilla väripatruunoilla (mustan lisäksi keltaisella, punaisella ja sinisellä). Tulostetussa mustavalkokuvassa näkyy pieniä värillisiä pisteitä, jotka päästävät UV-valoa valotuksessa. Osasta kuvan sävyistä häviää painolevyltä.

Käytän uudelleentäytettäviä ja resetoitavia väripatruunoita sekä UV-valoa kestävää mustaa tarvikemustetta alkuperäisten väripatruunoiden sijaan. Kaikki tulostimen patruunat täytetään mustalla musteella. Tulostinvalmistajat eivät suosittele tarviketuotteiden käyttöä laitteissaan, joten niiden käyttö tapahtuu omalla vastuulla.

Muutama vuosi sitten käyttämäni ruskeansävyinen tarvikemuste poistui markkinoilta. Tilalle ostamani Octopus-yrityksen musta muste osoittautui sinertäväksi, mikä aiheutti vaaleiden sävyjen häviämistä vedoksissa. Ratkaisin ongelman sekoittamalla mustaa, keltaista ja punaista mustetta suhteessa 1:1:1. Mustan sävy muuttui ruskehtavaksi, ja kadonneet sävyt palautuivat vedoksiin.

Tarvikemusteiden ja -patruunoiden käyttö on taloudellisesti järkevää, mutta se vaatii enemmän työtä ja kärsivällisyyttä kuin alkuperäisten patruunoiden käyttö. Tarvikepatruunat on nollattava käsin, ja niiden mustetason valvonta on oma tehtävänsä, sillä tulostin ei varoita musteen loppumisesta. Jos ylimääräinen työ ja huoltotoimenpiteet eivät houkuttele, ammattikäyttöön tarkoitettuihin tulostimiin investoiminen voi olla vaivan arvoista.

2000-luvun alussa A4-mustesuihkutulostimissa oli mahdollista valita tulostusasetukset muovikalvolle. Nykyään kuluttajaluokan tulostimista ei ole muovikalvolle omia tulostusasetuksia. Suurtulostimilla, jotka on suunniteltu tulostamaan monille erilaisille pinnoille, on myös muovikalvoille omat tulosasetukset.

Nykyisessä Epson XP-970 A3 -tulostimessani muovikalvolle tulostaminen onnistuu, kun kiinnittää teipillä samankokoisen taustapaperin kalvon taakse. Ilman taustapaperia tulostus keskeytyy noin kolmasosan kohdalla. Tulostimessa ei ole suoraa asetusta muoville tulostamiseen, sopiva tulostusasetus on "Epson Ultra Glossy" -paperityyppi, "High"-laatu ja "Color"-väriasetus. Agfa Copyjet-kalvolle tulostettu kuva on sävykkäämpi kuin piirtoheitinkalvoille tulostettu, ja kalvoa saa muun muassa A3-kokoisina arkkeina. Mustesuihkutulostimille tarkoitettuja piirtoheitinkalvoja on yhä saatavilla, mutta tarjonta on huomattavasti vähentynyt. Agfa Copyjet -kalvoa, jota myy Spandex (AGFA COPY JET A3 297×420 mm EL8ER 100 arkkia). 

Agfa Copyjet kalvolle tulostetusta kuvasta polymeerivedos

Piirtoheitinkalvolle tulostetusta kuvasta polymeerivedos

Mistä polymeerikalvoa fotogravyyritöihin?

fotogravyyrivedos, olen generoinut kuvan DALL-E:llä,  painolevy Laminar E8015 polymeerikalvolla päällystetty alumiinilevy, 

 Polymeerigravyyritekniikassa, joka tunnetaan myös nimellä fotogravyyri, polymeerikalvolla on olennainen rooli prosessissa. Kalvo on kiinnitettävä tiiviisti ja pysyvästi painolevylle. Sen paksuuden on oltava riittävä, jotta painolevylle muodostuu syvät syöpymät tummia sävyjä varten. Viivojen ja sävyalueiden tulee kattaa koko sävyalue mustasta vaaleanharmaaseen. Yleensä polymeerilevyltä vedostetuissa kuvissa on noin kuusi sävyä, mutta joskus olen nähnyt jopa yli kymmenen sävyä 21 harmaan sävyn asteikolla. Kalvon saatavuus ja hinta ovat myös tärkeitä tekijöitä. Satunnaisessa käytössä voi hyväksyä korkeammat hinnat, mutta suurten määrien hankinnassa kalvon hankintakustannusten on oltava kohtuulliset.

Olen käyttänyt Dupont Riston PM 250 -polymeerikalvoa (600 mm leveä) fotogravyyritöihin vuodesta 2009 kevääseen 2024. Ostin kalvoa yleensä muutama metri kerrallaan, mikä nosti kustannuksia. Tällaisia kalvoja saa edelleen esimerkiksi Polymetaalilta. Sain kalvoa edullisemmin, kun osallistuin yhteishankintoihin Suomen tukkurilta. Osuuteni oli neljännes tukkuerästä, joka oli 75 metriä, mikä riitti sekä omaan käyttööni että Orivedellä pitämiini kursseihin. Usein kalvon valmistajan ilmoittama viimeinen käyttöpäivä oli jo ohitettu, mutta pidentämällä valotusaikoja kalvoa voitiin silti käyttää. On erittäin tärkeää säilyttää kalvo oikeassa lämpötilassa, joka on alle 20 astetta, mieluiten lähempänä 15 astetta. Yli 20 asteen lämpötiloissa kalvo voi muuttua, valotusajat pidentyvät ja kalvo saattaa muuttua käyttökelvottomaksi.

Olen myös kokeillut LAMINAR® E8015 -kalvoa, jonka paksuus on 38 ± 2 μm ja leveys 349 mm. Suomen maahantuoja Candor Oy suositteli tätä vaihtoehtona Dupontin kalvolle, jonka paksuus on 50 μm. Tähän mennessä kokemukseni perusteella ohuemmalla kalvolla ei ole merkittävää vaikutusta lopputulokseen; kuvan sävykkyys vedoksessa on sama kuin käyttäessäni Dupontin kalvoa.

Candor Oy toimii Dupontin ja Laminarin maahantuojana ja jälleenmyyjänä Suomessa. Kalvojen myyntierä on kaksi rullaa. Yhteishankintana pystyy ostamaan itselleen pienemmän osuuden rullasta kuten aikaisemminkin ja lisäksi ostajalta vaaditaan Y-tunnus.   

Testivedos painolevystä, jonka päällä on laminoitu Laminar E8015 kalvo

Testilevy painolevystä, jonka päälle on laminoitu Dupont Riston PM 250 kalvo

Testilevyt olen valottanut Afga-Gevaert DL 3000SP laitteella. Laminari positiivi kalvon valotusaika 20 yksikköä ja rasterikalvon 51 yksikköä. Ristonin vastaavat arvot ovat P 77 R 174.

Taidemyllyn viikonloppunäyttely 8.-9.6.2024

Näyttelyn työni ovat sarjasta ”Tuleva maa”. Kaunokirjallisuudella ja visuaalisella taiteella voi kertoa tai esittää vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tulevaisuudesta. Scifi kirjallisuus kolahti 70-luvulla minuun.

Käsityöläisyys ja scifi sulautuu syväpainovedoksissani. Olen tehnyt kuvat tekstikehotteilla tekoälylle ja muokannut kuvia kuvankäsittelyohjelmalla. Sarjan teeman tulevaisuuden käsittely tekoälyllä antoi seuraavan tason työskentelyyni vuonna 2024. Vuonna 1974 piirsin Rapid tussikynillä ja luin mm. scifi kirjallisuutta. Millainen on nykynuoren todellisuus 50 vuoden kuluttua 2074, kun tussikynän lisänä on tekoäly? Onko silloin toteutumassa jokin niistä visioista, joita nyt tehdään?

Tekoälyn lisäksi vedoksiin liittyy käsityöläisyys. Niitä varten teen painolaatat. Työ on fyysistä. Leikkaan metallilevyjä, levitän painovärejä metallilevyjen kuvien uurteisiin ja painokoneella värit siirtyvät paperille. Graafikot ovat tehneet tätä samalla tavoin muutama sata vuotta. Tekoäly on tullut mukaan hetki sitten taiteeseen. Käsityö, perinteiset työtavat, ideat, ja uuden mukaan ottaminen on taidetta.

Syksyllä alkaa Fotogravyyrikurssini Oriveden seudun kansalaisopistossa. Kurssi on ollut opiston opinto-ohjelmassa vuodesta 2008. Tervetuloa opiskelemaan taidegrafiikkaa.