Musta ja sävykäs kuva polymeerigravyyrissä

Marjo Saarinen -Aamu usva Oriselällä-, polymeergravyyri, 39 x 13 cm, v. 2024
Vedos on tehty nelivärierotteluilla laatoilla.

Polymeerigravyyrivedoksen alkuperäinen positiivikuva on muovikalvolla. Kuvan voi piirtää tai maalata ultraviolettivaloa läpäisemättömällä musteella, akryylitussilla tai tulostaa muovikalvolle. Värin ultraviolettivalon läpäisykyvyn ominaisuudet vaikuttavat siihen, miltä vedos näyttää.

Työvälineet ja Prosessi

Kuvien työstämiseen käytän tietokonetta, kuvankäsittelyohjelmaa ja mustesuihkutulostinta. Kuvankäsittelyssä käyttän tasoja, jotka tekevät työskentelystä hallitumpaa. Kun olen saanut kuvan tyylin, sommittelun ja muut tärkeät elementit kohdalleen, säädän sen mustavalkoiseksi sävykkääksi kuvaksi.

Sävykkyys tarkoittaa kuvan sävyjen jakautumista tummasta vaaleaan sekä näiden sävyjen välisiä suhteita. Se kuvaa myös, miten eri valoisuustasot – mustat, tummanharmaat, keskisävyt, vaaleanharmaat ja valkoiset – esiintyvät ja vuorovaikuttavat keskenään. Kuvan mustat alueet ovat 100 % mustia näytöllä katsottuna. Kuvankäsittelyn teen RGB tilassa olevalle Monochrome kuvalle.

Kuvankäsittelyn Vaiheet

1. Sävyalueen Rajoittaminen: Kuvankäsittelyssä rajoitan kuvan sävyaluetta 80 % mustasta aina 0 % asti. Polymeeritekniikassa pystytään hyödyntämään sävyalueet 80–25 %, joten tätä ulkopuolella olevilla sävyalueilla ei ole merkitystä.
2. Koevalotukset ja -vedokset: Oikea mustan tiheys muovikalvolla olevalle kuvalle löytyy tekemällä koevalotuksia ja -vedoksia sekä säätämällä niiden perusteella kuvan mustan alueen sävyä sopivaksi kuvankäsittelyohjelmassa. Työskentelyä helpottaa, jos käytössä on densitometri, mutta ilman sitäkin sopivat säädöt löytyvät kokeilemalla.
3. Sävyt ja Valotus: Kun sopiva maksimisävy on löydetty, sitä voidaan käyttää jatkossa kaikissa tulevissa töissä kuvankäsittelyssä. Valotuskoneen valotusajat ja kehitysajat pysyvät samoina tulevissa polymeerigravyyritöissä. Densitometrillä sopiva mittausarvo muovikalvolla olevan kuvan mustimmasta kohdasta on ollut Tmax-arvo 77–79 %. Kuvankäsittelyohjelmassa kuvan vastaavat arvot näytöllä ovat matalammat: K-arvo 50–55 %.
4. Kokoonpanon Muutokset: Arvot toimivat niin kauan kuin kalvon ominaisuudet, valotuskoneen valotus, musteet ja muut prosessin osa-alueet pysyvät muuttumattomina. Esimerkiksi polymeerikalvon ominaisuudet muuttuvat vanhetessaan, samoin valotuslaitteen ikääntyminen voi muuttaa valotusaikoja, ja erityisesti kaikki muutokset tulostimessa vaikuttavat lopputulokseen. Jokaisella laitekokoonpanolla on omat arvonsa, jotka eivät välttämättä toimi toisessa kokoonpanossa.

Kiitokset

Kiitoksia Raija Paanaselle ja Marjo Saariselle luvista julkaista kuvat vedoksista. Molempien värillisten polymeerivedostenkin lähtökohtina ovat sävykkäät mustavalkoiset kuvat muovikalvoilla. Marjon vedosta varten on tulostettu neljä mustavalkoista kuvaa CMYK-värierottelulla värivalokuvasta ja Raijan vedoksessa on kolme mustavalkoista valokuvaa muovikalvoille. Molempien vedoksien värivalinnat tehdään väripöydällä. Jokaiselle levylle levitetään omat värit, ja laatat vedostetaan grafiikanpaperille vuorollaan. Vedokset ovat laattojen väriyhdistelmien summa vedospaperilla.

Oriveden seudun kansalaisopiston Fotogravyyrikurssini 2024-25 on täynnä, mutta tilanteet muuttuvat ja kannattaa kysyä onko paikkoja vapautunut Fotogravyyri - Oriveden kaupunki, Oriveden seudun kansalaisopisto 

Raija Paananen - Minäkin lähden -, polymeerigravyyri, 29,5 x 31,5 cm, 2024
Kolmella laatalla tehty vedos.

Aikaisemmin:

  Polymeerigravyyrin positiivikuvan tulostaminen muovikalvolle mustesuihkutulostimella

  Mistä polymeerikalvoa fotogravyyritöihin? 

Pikaopas Kuvankäsittelyyn Polymeerigravyyria Varten

1. Kuvan Koko ja Resoluutio
• Kuvan suurin koko on A4/A3-tulostuskalvolle 20 x 28 cm / 28 x 40 cm.
• Resoluutio voi olla 150–360 dpi; paras mahdollinen on 720 dpi.
• Avaa yläpalkista Image > Image Size... ja muokkaa kuva sopivan kokoiseksi.
• Varmista, että kuva on RGB-tilassa. Jos ei ole, muuta se siihen tilaan.
2. Värikuvan Muuntaminen Mustavalkoiseksi
• Avaa yläpalkista Layer > New Adjustment Layer > Channel Mixer.
• Channel Mixer -ikkuna avautuu. Valitse vasemmalta alhaalta Monochrome.
• Kuva muuttuu mustavalkoiseksi.
• Voit muokata kuvaa Red, Green ja Blue -liukusäätimillä.
3. Kuvan Tummimman Alueen Muuttaminen Mustaksi (K: 100 %)
• Info-paneelissa näkyy pieni pipetti-ikoni. Valitse siitä K: Grayscale, mikäli sitä ei näy.
• Avaa yläpalkista Layer > New Adjustment Layer > Curves.
• Muokkaa kuvan tumminta aluetta niin, että K-arvo on 100 %.
• Alkuperäinen K-arvo voi olla pienempi tai jo valmiiksi 100 %.
• Info-paneelissa näkyy esimerkiksi arvot K: 89 % / 100 %, kun asetat hiiren kuvan tumman alueen päälle.
4. Kuvan Tummimman Alueen Muuttaminen K: 50 %
• Avaa yläpalkista Layer > New Adjustment Layer > Curves.
• Muokkaa kuvan tumminta aluetta niin, että K-arvo on 50 %.
• Info-paneelissa näkyy arvot K: 100 % / 50 %.
5. Kuvan Tulostaminen
• Valitse File > Print with Preview.
• Valitse tulostimeksi XP-970, napsauta Properties ja valitse joko vaaka- tai pystyasento A4/A3-fotogravyyriä varten.
6. Densitometrillä Tarkistaminen
• Tarkista densitometrillä kuvan tummimman alueen arvo, jonka tulee olla Tmax 77–79 %.
• Muutaman prosentin heitto on sallittua, mutta jos arvo poikkeaa yli 5 % sallitusta, on tehtävä muutoksia ja tulostettava uusi kalvo.

Talvi 2018 – 19 on tulossa

Muutoksia Oriveden taideoppilaitoksissa 

Orivedellä on ollut kaksi vapaansivistyksen koulutusta tarjoavaa oppilaitosta Oriveden seudun kansalaisopisto ja Oriveden Opisto. Edellinen on toiminut Orivedellä 71 vuotta ja jälkimmäinen 108 vuotta. Molemmissa olen ollut opiskelemassa ja opettamassa. Oriveden Opistossa 70-luvulla alkoi yhteinen elämämme vaimoni Suvin kanssa ja molemmat tyttäreni ovat opiskelleet Oriveden Opiston kirjoittajalukion. Voisi sanoa, että perheemme on läpeensä opistolaisia. Oriveden seudun kansalaisopistossa opetan tänäkin lukuvuonna ja osallistun myös oppilaana opiston järjestämään piirustuskurssiin.  

Olen asunut kahdella paikkakunnalla elämäni aikana, ja helsinkiläisyyteni on edelleen vahvasti taustalla, vaikka ole nykyään läpeensä orivesiläinen. Orivedellä asuville muille suomalaisille oriveteläinen. Opetustyöni jatkuu tänä talvena, kuten viimeiset kolme vuosikymmentä vai montako vuotta niitä todella kertynyt taideopetuksen äärellä?  Työnantajina ovat olleet eri kaupunkien oppilaitoksia. 

Nyt vuonna 2018 talvella Orivedellä ei ole enää kahta opistoa. Oriveden Opisto lähti Orivedeltä pois ja Oriveden kiinteistöt ovat tyhjillään. Ennen kuin tähän oli tultu, käytiin prosessi, jossa tiedotettiin, keskusteltiin ja neuvoteltiin jääkö Oriveden Opisto Orivedelle. Ei jäänyt eikä nähty sille edellytyksiä, että toiminta jatkuu täällä. Oriveteläisenä kulttuurityöntekijänä ja -kuluttajana lopputulema oli surullinen ja siihen on sopeuduttava. En jatka asiasta enempää, vaan miettikäämme millä tavoin kehitämme Orivettä monipuoliseksi kaupungiksi. Toimintansa on aloittanut kesällä 2017 Oriveden SuviOpisto , joka toimii laajalla alueella Oriveden kaupungissa eri toimijoiden kanssa. Orivedellä jatketaan matkaa kulttuurin teillä eteenpäin kohti uusia haasteita.

Croquis-työskentelyä ja tuleva näyttely Tampereelle 

Olen piirtänyt vuosia elävää mallia Oriveden seudun kansalaisopiston kurssilla. Pidän tätä mahdollisuutta itselleni arvokkaana etuna, jota ei ole jokaisella paikkakunnalla. Syksyn töistä olen tehnyt kaksi mikrovideota ensimmäinen on ennen tekstin alkua ja toinen tässä:

Töitten koko on 64x90 cm ja tehty isolla siveltimellä tussilla. Töitäni voi kutsua croquis-tyyppisiksi, vaikka malli ei muuta asentoaan piirtämisen aikana tällä kertaa. Toisinaan minä vaihdan paikkaa 20 min piirustussession aikana tai teen samasta paikastani 10-20 tussityötä kuten tällä kertaa microvideossani, johon olen valikoinut osan töistä yhdeltä illalta. Illassa piirustusjaksoja taukoineen kertyy noin 4-5 ja töitä 20-40 kappaletta. Illan päättyessä tuntee tehneensä fyysisesti töitä. Töitten viehätys on niiden pettävässä yksinkertaisuudessa, joka pitää sisällään vaativan harjoittelun kertoa muutamalla vedolla maalattavasta olemuksesta ja tunnelmasta.

   

Tampereella Lielahden kirjaston näyttelytiloissa 10.11- 1.12. on esillä töitäni. Näyttelyn nimi on ”Vesi ja maa”. Työt ovat hiilipiirustuksia, polymeeretsauksia, colalitografia-monotypia töitä.  Tervetuloa katsomaan  Lielahtikeskus, ylin kerros Antti Possin kuja 1

"Eräpyhä" polymeerietsaus

Viime kesän tuulia

Talvien välissä vilahtaa kesät ja niiden aikana vietän hetkiä purjehtimassa ja toisinaan myös talven puhureissa. Niistä kerron täällä:

https://aninaisabella.wordpress.com/   

Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa

 

Oriveden luontohelmet -ryhmänäyttely

Oriveden kirjastolla 5.12. ̶  (30.12.2017) 5.1.2018
 

Saimme näyttelyllemme lisäaikaa, joten vielä ehtii käydä katsomassa töitämme perjantaihin 5.1. 2018  asti Oriveden kirjaston aukioloaikoina!

 
Näyttelyssä on esillä Orivedellä asuvien taiteilijoiden näkemykset Suomen luonnonsuojeluliiton 100 luontohelmi -kampajan Oriveden kohteista, Eräpyhän ja Pukalan retkeilyalueista. Ryhmänäyttelyn taiteilijat Tom Linkopuu, Laura Lehtinen, Seppo Leinonen, Paula Nurminen, Marius Olsen, Ilona Raipala, Tuija Suutari ja Jukka Tilsa ovat tulkinneet näyttelyn teemaa haluamallaan tavalla sekä erilaisilla taidetekniikoilla. Näyttelyssä on esillä monipuolisesti taidegrafiikkaa, valokuvia, maalauksia sekä piirroksia. Katossa olevat installaatiot ovat tehty fotoetsauksista ja paperileikkauksista.

Kantavana voimana on ollut näyttelyn taitelijoiden tahto osoittaa arvostusta ja visualisoida luonnon suojelemisen tärkeyttä. Edustavia luontokokonaisuuksia on säästettävä paitsi meitä itseämme, myös tulevia sukupolvia varten. Tarvitsemme luonnontilaista luontoa ja oikeaa metsää. Suomen luonto on ollut kautta aikojen taiteilijoimme inspiraation kohde ja monet rakastetut ikoniset taideteokset käsittelevät kansallismaisemiamme.

Suomen luonnonsuojeluliiton 100 luontohelmeä on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kampanja, jonka avulla liitto houkuttelee kansalaisia nauttimaan ja vaikuttumaan Suomen luonnosta. Luonto on useille suomalaisille tärkeimpiä asioita itsenäisyydessä. Helmien joukossa on tuttuja ja tuntemattomia luontokohteita, joiden olemassaoloa ja luonnontilaa uhkaa muutos Suomessa.

Pukala-Punkaniemi on kansallispuistotasoinen luontokokonaisuus Orivedellä, Pukala-järven pohjoisrannalla. Alueeseen sisältyvät Pukalan virkistysmetsä sekä Punkaniemen-Vuorilahdenvuoren alue. Luontohelmen edustava maisema vaihtelee metsä- ja suoalueista jyrkkiin rantakallioiseen järvimaisemaan.

Eräpyhän luontokokonaisuuteen kuuluu luonnonsuojelu- ja virkistysalue. Eräpyhä on luonnoltaan ja kulttuuriympäristöltään arvokas kohde. Luonnonsuojelualueen ympärillä olevaa metsää uhkaavat hakkuut Oriveden kaupungin toimesta. Eräpyhä on mäntyvaltaista jylhää kalliometsää, mutta virkistysalueella on runsaasti rehevää metsää, joka monipuolistaa suojelualuetta merkittävästi.

Yhteistyökumppaneina näyttelyssä ovat Oriveden kaupungin kirjasto, Oriveden luonnonsuojeluyhdistys ja Oriveden Taidehuone.

Näyttelyaikaan pidennettiin, joten vielä ehtii käydä katsomassa töitämme 5.1. 2017 perjantai klo 17.00 asti Oriveden kirjaston aukioloaikoina!

Ilona Raipala, Revontulet, instalaatio (fotoetsaus)