Minulla oli hetki aikaa tapahtuman jälkeen ja kuvataiteilija Sanna Koivisto esitteli Iin KulttuuriKauppilan hienoja tiloja. Kuva on otettu uudisrakennuksen ateljee tiloista.
Minulla oli ilo olla Iin
kulttuuriopetuksen innovaatiojärjestelmä hankkeen projektipäällikkö Juha
Oravalan kutsumana vieraana Taiteilija koulussa/opettaja taiteessa
tapahtumassa 24.1.–13. Ohjelma oli tiivis ja kiinnostava. Tapahtumaan
osallistuneet pohdiskelivat, millä tavoin järjestäisivät innovatiivisen
kulttuuriopetuksen Iin kouluissa alaluokilta lukioon. Omassa osuudessani kerroin meidän Ratas-toiminnasta
Orivedellä alakouluissa.
Kaikkialla ollaan kiinnostuneita koulutuksesta ja pohditaan,
miten sitä kehitetään vastaamaan tulevaisuuden yhteiskunnan vaatimuksia.
Koulujärjestelmämme antaa koulutuksen tuleville aikuisille elää 2020–80 -luvun
yhteiskunnassa. Kuitenkaan emme tiedä tarkemmin, mitkä ovat ne tiedot ja
taidot, joita tulevat aikuiset käyttävät ja hyödyntävät saamastaan
koulutuksesta.
Luovuus on meissä jokaisessa olemassa, mutta miksi koemme,
että sitä ei ole kaikissa meissä aikuisissa. Lapset ovat luovia ennen koulun
alkamista, mutta opiskelun jälkeen työelämässä osa jättäytyy luovien
työkavereidensa kiviriipoiksi ja yrittävät luovasti välttää liikaa
työskentelyä. Miten luovuutta voi opettaa?
Orivedellä luovuudesta kiinnostuneet opettajat ja ammattitaiteilijat
pohtivat asiaa yhdessä, ja tuloksena syntyi Ratas vuonna 2008.
Rahoitus hankittiin silloin Opetushallitukselta.
Luovan opetuksen Ratas jatkuu kouluissa edelleen 2011 hankerahoituksen päättymisen
jälkeen Oriveden seudun kansalaisopiston
ja Oriveden
opetus- ja koulutuspalvelujen yhteistyönä.
Rattaan
toiminta on opetussuunnitelman kudelmasta yksi osa, jolla oppilaiden
yksilöllisiä lahjakkuuksia tuetaan. Rattaan kursseilla oppilaat näkevät ja
oppivat arvostamaan koulutovereittensa moninaisia lahjakkuuksia. Rattaassa
oppilaat kohtaavat koulun ulkopuolisia lahjakkaita ihmisiä, taiteilijoita, jotka
luokanopettajien kanssa antavat jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden löytää
oman tavan toimia luovasti kurssin aikana. Rattaan kursseilla
oppilaita kannustetaan etsimään vastauksia ja ratkaisuja luovasti. Samalla
osoitetaan, ettei välttämättä ole olemassa vääriä vastauksia tai ratkaisuja.
Iin tapahtuman paneelikeskustelun vetäjä Iin lukion rehtori Tuomas Kulha
esitti lopuksi meille kysymyksen, miten luovuutta opetetaan kouluissa. Oma
ehdotukseni on, että koulun opetusresursseista ja henkilökunnan palkasta osa
siirrettäisiin luovuuden suunnitteluun opetusohjelmaan. Jokaisessa koulussa koko henkilökunnalla
olisi oikeus kehittää ja suunnitella luovaa opetusta riittävää korvausta
vastaan. Korvaus suunnittelijoille ja
opettajille olisi sitä suurempi, mitä useampaa tahoa luovuuden kurssi
koskettaisi.
Olen niitä viimeisiä ikäluokkia, joiden koulunkäynti alkoi kansakoulusta. Nyt elämme yhteiskunnassa, johon sen aikainen
koulujärjestelmä ei osannut meitä valmistaa. Hyvin meillä sopeutuvaisimmilla
lapsilla on mennyt, mutta miten kävi niillä, jotka oireilivat ja lopulta
koulujärjestelmä torjui heidät. Täydellistä koulutusjärjestelmää en kaipaa,
mutta haluan joustavaa ja lasten lahjakkuutta tukevaa järjestelmää. Se on
tulevaisuuden yhteiskunnalle elinehto.
Toivon näkeväni vähemmän turhautuneita juoppoja ja enemmän ihmisiä,
joiden luovuutta on osattu tukea lapsuudessa.
Kaikilla meissä on jotain erityistä, ja sen taidon kehittäminen
luovankoulutuksen avulla on menestys monimuotoiseen sekä menestyvään
yhteiskuntaan.
Iissä on hyvä tahto ja resurssit kehittää kulttuuriopetuksen
innovaatiojärjestelmää toimivaksi oppimisympäristöksi, ja Ratas on meillä
edennyt vakiintuneeseen vaiheeseen. Molemmat projektit ovat osana prosessia,
jonka tavoitteena on kehittää luovaa ja innovatiivista oppimisympäristöä.
Jorma Uotisen ja Ken Robinsonin puheenvuoroissa säteilee
luovuuden ja lahjakkuuden sanomaa meille.